Hyötypuutarha #1 - Suunnittelu

Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat hoitaa puutarhaansa ja kasvattaa siellä erilaisia tuotteita, kuten mummoani, jolla oli parhaimmillaan kaksi isoa avokasvimaata, jossa kasvoi erilaisia juureksia. Lisäksi oli useampi omenapuu, karviais-, puna- ja mustaviinimarjapensaita, raparperia sekä mansikoita. Mutta entisaikoina tärkeänä pidetty omavaraisuus on nykyään jo melko unohtunut asia. En ole aiemmin pitänyt itseäni kovinkaan loistavana viherpeukalona, mutta nyt minulla on jo pidemmän aikaa itänyt mielessäni ajatus pienestä hyötypuutarhasta. Päätin samalla projektia aloittaessani, että teen tänne blogiin juttusarjan puutarhani vaiheista. Ensimmäinen postaukseni käsittelee puutarhan suunnittelua.

Kuten kaikki aina, alkaa työ hyvästä suunnitelmasta. Myös kaupungissa pystyy kerros- tai rivitalossa pitämään pientä hyötypuutarhaa. Jos innostus on kovempi ja suunnitelmat suuremmat, voi jo ajatella siirtolapuutarhapalstan hankintaa. Itse lähden pienellä liikkeelle ja kokeilen onko tämä minun juttuni.

Aloitin suunnitelman teon päättämällä, minne ja minkälaisen puutarhan tarvitsen. Viljelymenetelmiä on moneen eri lähtöön ja päädyin omassa puutarhassani lavaviljelyyn. Sen etuina ovat ergonomia, helppo sijoitettavuus ja monipuolisuus. Lavaviljelyssä lavan keskimääräinen korkeus on n. 60 cm, mikä tekee sen hoitamisesta myös keholle mukavampaa. Lavan voi perustaa melkein minne tahansa ja korkeutta säätelemällä siinä voi kasvattaa myös juureksia.

Lava kannattaa sijoittaa mahdollisimman aurinkoiseen, lämpimään ja suojaisaan paikkaan, koska suurin osa siinä kasvatettavista tuotteista vaatii paljon auringonvaloa - 6-8 tuntia päivässä. Liian tuulinen paikka voi haitata merkittävästi kasvien kasvua, koska se haihduttaa vettä, viilentää kasvupaikkaa ja voi pahimmassa tapauksessa rikkoa hennoimmat kasvit. Lavan sijoittelussa on myös hyvä huomioida läheisyys vesipisteisiin, jottei sen kastelu ole liian työlästä. Lavassa kasvatettavat kasvit vaativat enemmän kastelua kuin avomaalla.

Lavaa, ja puutarhaa suunnitellessa muutenkin, hyvä lähtökohta suunnittelulle on tarve. Minun taloudessani on syöjiä yksi, joten en tarvitse mitään kovin massiivista lavaa. Käytetyin lavakoko on eurolava eli 120 cm x 80 cm. Valmiita lavakauluksia saa eri valmistajilta tai sitten voi itse nikkaroida haluamansa kokoisen lavan. Yleisin lavakauluksen korkeus on 30 cm ja omaan lavapuutarhaani otin kolme lavakaulusta, jolloin valmiin lavan korkeus on 90 cm. Lavan korkeutta säätelee se, millaisia kasveja aiot puutarhassasi kasvattaa. Syväjuuriset vihannekset, kuten porkkana, vaativat vähintään puoli metriä syvyyssuunnassa kasvutilaa. Yrteille taas riittää matalampikin lava. Lavan multatilaa vievät pohjalla oleva n. 15 cm:n salaojitus sekä lavan ylävara, joka on n. 10 cm. Tällöin kasvutilaa jää syvyyssuunnassa n. 65 cm.

Jo pohtiessani lavan kokoa mietin kasveja, joita haluan puutarhassani kasvattaa. Päätin näin ensimmäisellä kerralla valita kasveikseni sellaisia, joita ei tarvitse esikasvattaa, vaan ne voi kylvää suoraan maahan. Valitsin kasveikseni juureksista porkkanan, yrteistä ruohosipulin ja oreganon sekä kukista kääpiösamettikukan ja tarhakehäkukan, joita voi myös syödä. Luin aihetta tutkiessani Anne-Marie Nageleisenin kirjan ruutuviljelystä (Laatikkopuutarhurin opas. Runsas sato ruutuviljelyllä. Minerva, 2017). Kirja on hyödyllinen tällaisille aloittelijoille kuin minä. Kirjan mukaan ruuduissa, kun viljellään, olisi hyvä varata eri kasveille n. 40 cm x 40 cm:n kasvutila. Näin ollen lavassani olisi kuusi tällaista ruutua eri kasveille.  Kun kylvettävät kasvit on valittu, tehdään kasvatussuunnitelma, josta selviää kunkin kasvin paikka ja istutusajankohta. Näin ollen porkkanoille tulee 80 cm x 60 cm -kokoinen alue ja yrteille sekä kukille 40 cm x 30 cm -kokoiset alueet.

Tunnustautuuko joku "viherpeukaloksi"? Onko puutarhanhoito tuttua?