Hyötypuutarha #3 - Kylväminen

Hyötypuutarha-sarjani kolmannessa osassa käsittelen siementen kylvämistä. Kylväminen on sinänsä helppo homma, mutta jokaiselle kasville on omat, suositellut kylvämissyvyydet ja -tiheydet, mikä hieman sekoittaa, varsinkin jos kylvää useampia kasveja kerralla ja on samanlainen aloittelija kuin minä. Tarvittavat tiedot selviävät usein siemenpussin takapuolelta. Käytän tässä esimerkkinä kylvämieni porkkanoiden siemenpussia.

Kylvämäni porkkana on lajikkeeltaan 'Flyaway' F1, joka on maukas kesäporkkana. Se soveltuu myös talvivarastointiin, toisin kuin useimmat muut kesäporkkanat. Porkkana on aina suorakylvettävä, joten sitä ei voi esikasvattaa.

Pussin takaosa sisältää sekä sanalliset että kuvalliset ohjeet. Pussissa on tietoa itse kasvista, esimerkiksi minkälaiseen ruokatarkoitukseen se soveltuu sekä kylvö- että hoito-ohjeet.

Pussin alaosassa olevat kuvalliset ohjeet.

1  Kasville otolliset kylvö- ja sadonkorjuuajat. Milloin kasvi on hyvä kylvää ja tarvitseeko se ensin esikasvattaa ja vasta sitten istuttaa vai voiko suorakylvää. Missä vaiheessa se alkaa kukkimaan tai voi korjata satoa. Kuten jo mainittu, porkkana on suorakylvettävä kasvi. Sen voi kylvää heti, kun maa on sulanut tai vasta kesäkuun lopussa. Satoa siitä saadaan heinäkuusta aina syyskuulle asti.

2  Kasvuolosuhteet. Kasvin tarvitsema valon määrä, kylvämissyvyys, rivien välinen etäisyys ja kasvien välinen etäisyys. Porkkana vaatii aurinkoisen, runsasmultaisen ja läpäisevän kasvupaikan. Kylvövako on hyvä kastella ennen kylvämistä. Siemenet kylvetään n. 1 cm syvyiseen vakoon ja peitellään kevyesti mullalla. Samassa kohdassa saisi olla 2-3 siementä. Kasvien välinen etäisyys olisi hyvä olla n. 5 cm ja kylvövakojen tulisi olla n. 30-40 cm:n etäisyydellä toisistaan.

3  Pussin riittoisuus. Kuinka paljon yhdestä pussista saadaan. Tässä pussissa on n. 600 siementä ja sen tulisi riittää kuuteen metriin.

Olen aina kuvitellut, että puutarhanhoito olisi kovin suuritöistä ja haasteellista, mutta kun lähtee pienestä liikkeelle, niin työn määrä ei kasva kohtuuttomasti. Eikä se kylväminenkään mitään rakettitiedettä loppujen lopuksi ollut, kun tutustuin huolellisesti kylvämisohjeisiin. On ollut jännittävää odottaa ja seurata, alkavatko siemenet itämään. Nyt pari viikkoa kylvämisen jälkeen lähes jokaisesta kylvämästäni kasvista on tullut esiin vihreitä versoja, mikä on tietysti hienoa. Toivottavasti säät suosivat, ja kehitys jatkuu suotuisana!

Aiemmat sarjan postaukset:
Hyötypuutarha #1 - Suunnittelu
Hyötypuutarha #2 - Perustaminen

Hyötypuutarha #2 - Perustaminen

Hyötypuutarha-sarjani toisessa osassa käsittelen lavaviljelylaatikon perustamiseen liittyviä asioita. Lisäksi postauksen lopuksi listaan välineitä, jotka kannattaa hankkia samalla, kun käy muutenkin rauta-/puutarhakaupassa.

Kuten jo tässä sarjan ensimmäisessä postauksessa mainitsin, lavaviljelyn etuina ovat ergonomia, monipuolisuus ja lavan helppo sijoittaminen lähes mille tahansa alustalle. Lavan tukeva ja huolella tehty perustaminen kannattaa, jolloin välttyy rikkaruohoilta ja ylimääräiseltä työltä, kun lavaa ei tarvitse heti seuraavana vuonna olla korjailemassa.

Tarvikkeet
3 lavakaulusta (koko 120 cm x 80 cm x 30 cm)
suodatin/maisemointikangasta
75-100 l salaojasoraa
n. 500 l puutarhamultaa
(kuorikatetta)

Alue, johon viljelylaatikko on tarkoitus laittaa, kannattaa olla mahdollisimman tasainen. Itse alustalla ei ole merkitystä, vaan viljelylaatikon voi perustaa kaikenlaisille alustoille.
Pinoa lavakaulukset haluamaasi paikkaan tukevasti ja tasaisesti. Leikkaa suodatin- tai maisemointikankaasta reilusti pohjaa suurempi pala ja aseta se kehikon pohjalle. Levitä kankaan päälle n. 15 cm:n kerros salaojasoraa ja sen jälkeen puutarhamultaa niin, että lavan yläreunaan jää tyhjää tilaa n. 10 cm. Sen jälkeen lava on valmis ja siihen voi istuttaa haluamiaan tuotteita. Lavan ulkopuolelle voi levittää halutessaan kuorikatetta, jolloin lavan reunus pysyy siistimpänä.

Suodatinkankaan idea on pitää maaperästä ylöspuskevat rikkaruohot ja muut ei-toivotut lajit poissa viljelylaatikosta. On myös tärkeää valita mullaksi rikkaruohovapaata puutarhamultaa. Ensimmäisenä vuonna multaan ei tarvitse lisätä lannoitteita, jos valitsee valmiiksi lannoitetun multavaihtoehdon. Sen jälkeen multaa on hyvä vuosittain lannoittaa ja keventää, esimerkiksi kompostilla. Salaojakerros ei ole pakollinen, mutta se vähentää kasvien ylikastelun riskiä, kun ylimääräinen vesi pääsee juuristosta pois, esimerkiksi rankan sateen jälkeen.

Välineet
Jo tässä perustamisvaiheessa pohdin hieman pidemmälle tulevaan ja siihen millaisia välineitä puutarhanhoidossa tarvitaan ylipäänsä, jotta voin ostaa ne samalla kerralla, kun käyn hankkimassa muut lavaan tarvittavat tarvikkeet. Jos niitä ei entuudestaan löydy, kannattaa hankkia ainakin seuraavat välineet:

1  Puutarhalapio. Pienellä lapiolla onnistuu tarkkuutta vaativat kaivuutyöt sekä kasvien kylväminen ja istuttaminen.

2 Pistolapio. Isommalla lapiolla käy esimerkiksi viljelylaatikon mullan nostelu ja sekoittaminen silloin, kun sitä kevennetään.

3  Hara. Haran avulla voidaan pehmentää mullan pintaa ja kitkeä rikkaruohoja.

4  Pikkuharava. Pienellä, käteen mahtuvalla haravalla on helppo siistiä kukkapenkeistä ja ahtaista paikoista rikkaruohot ja lehdet pois. Se on myös kätevä mullan pinnan tasoittamisessa.

5  Kastelukannu. Jos viljelylaatikon kastelu ei onnistu puutarhaletkun avulla, täytyy se kastella kannulla. Lavaviljelylaatikko vaatii enemmän kastelua kuin tavallinen kasvimaa/kukkapenkki, koska siihen ei nouse maaperästä kosteutta kuten tavalliseen kukkapenkkiin (kapillaari-ilmiö). Kannattaa kuitenkin varoa ylikastelua.

6  Hallaharso. Hallaharson avulla suojataan istutettuja/kylvettyjä kasveja hallalta, tuulelta, kovalta sateelta ja tuholaisilta. Harso kerää alleen lämpöä, mikä edesauttaa kasvien kasvua.

Hyötypuutarha #1 - Suunnittelu

Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat hoitaa puutarhaansa ja kasvattaa siellä erilaisia tuotteita, kuten mummoani, jolla oli parhaimmillaan kaksi isoa avokasvimaata, jossa kasvoi erilaisia juureksia. Lisäksi oli useampi omenapuu, karviais-, puna- ja mustaviinimarjapensaita, raparperia sekä mansikoita. Mutta entisaikoina tärkeänä pidetty omavaraisuus on nykyään jo melko unohtunut asia. En ole aiemmin pitänyt itseäni kovinkaan loistavana viherpeukalona, mutta nyt minulla on jo pidemmän aikaa itänyt mielessäni ajatus pienestä hyötypuutarhasta. Päätin samalla projektia aloittaessani, että teen tänne blogiin juttusarjan puutarhani vaiheista. Ensimmäinen postaukseni käsittelee puutarhan suunnittelua.

Kuten kaikki aina, alkaa työ hyvästä suunnitelmasta. Myös kaupungissa pystyy kerros- tai rivitalossa pitämään pientä hyötypuutarhaa. Jos innostus on kovempi ja suunnitelmat suuremmat, voi jo ajatella siirtolapuutarhapalstan hankintaa. Itse lähden pienellä liikkeelle ja kokeilen onko tämä minun juttuni.

Aloitin suunnitelman teon päättämällä, minne ja minkälaisen puutarhan tarvitsen. Viljelymenetelmiä on moneen eri lähtöön ja päädyin omassa puutarhassani lavaviljelyyn. Sen etuina ovat ergonomia, helppo sijoitettavuus ja monipuolisuus. Lavaviljelyssä lavan keskimääräinen korkeus on n. 60 cm, mikä tekee sen hoitamisesta myös keholle mukavampaa. Lavan voi perustaa melkein minne tahansa ja korkeutta säätelemällä siinä voi kasvattaa myös juureksia.

Lava kannattaa sijoittaa mahdollisimman aurinkoiseen, lämpimään ja suojaisaan paikkaan, koska suurin osa siinä kasvatettavista tuotteista vaatii paljon auringonvaloa - 6-8 tuntia päivässä. Liian tuulinen paikka voi haitata merkittävästi kasvien kasvua, koska se haihduttaa vettä, viilentää kasvupaikkaa ja voi pahimmassa tapauksessa rikkoa hennoimmat kasvit. Lavan sijoittelussa on myös hyvä huomioida läheisyys vesipisteisiin, jottei sen kastelu ole liian työlästä. Lavassa kasvatettavat kasvit vaativat enemmän kastelua kuin avomaalla.

Lavaa, ja puutarhaa suunnitellessa muutenkin, hyvä lähtökohta suunnittelulle on tarve. Minun taloudessani on syöjiä yksi, joten en tarvitse mitään kovin massiivista lavaa. Käytetyin lavakoko on eurolava eli 120 cm x 80 cm. Valmiita lavakauluksia saa eri valmistajilta tai sitten voi itse nikkaroida haluamansa kokoisen lavan. Yleisin lavakauluksen korkeus on 30 cm ja omaan lavapuutarhaani otin kolme lavakaulusta, jolloin valmiin lavan korkeus on 90 cm. Lavan korkeutta säätelee se, millaisia kasveja aiot puutarhassasi kasvattaa. Syväjuuriset vihannekset, kuten porkkana, vaativat vähintään puoli metriä syvyyssuunnassa kasvutilaa. Yrteille taas riittää matalampikin lava. Lavan multatilaa vievät pohjalla oleva n. 15 cm:n salaojitus sekä lavan ylävara, joka on n. 10 cm. Tällöin kasvutilaa jää syvyyssuunnassa n. 65 cm.

Jo pohtiessani lavan kokoa mietin kasveja, joita haluan puutarhassani kasvattaa. Päätin näin ensimmäisellä kerralla valita kasveikseni sellaisia, joita ei tarvitse esikasvattaa, vaan ne voi kylvää suoraan maahan. Valitsin kasveikseni juureksista porkkanan, yrteistä ruohosipulin ja oreganon sekä kukista kääpiösamettikukan ja tarhakehäkukan, joita voi myös syödä. Luin aihetta tutkiessani Anne-Marie Nageleisenin kirjan ruutuviljelystä (Laatikkopuutarhurin opas. Runsas sato ruutuviljelyllä. Minerva, 2017). Kirja on hyödyllinen tällaisille aloittelijoille kuin minä. Kirjan mukaan ruuduissa, kun viljellään, olisi hyvä varata eri kasveille n. 40 cm x 40 cm:n kasvutila. Näin ollen lavassani olisi kuusi tällaista ruutua eri kasveille.  Kun kylvettävät kasvit on valittu, tehdään kasvatussuunnitelma, josta selviää kunkin kasvin paikka ja istutusajankohta. Näin ollen porkkanoille tulee 80 cm x 60 cm -kokoinen alue ja yrteille sekä kukille 40 cm x 30 cm -kokoiset alueet.

Tunnustautuuko joku "viherpeukaloksi"? Onko puutarhanhoito tuttua?