Kumihimo-punottu avaimenperä

Kumihimo on perinteinen japanilainen punomistekniikka. Se on helppo oppia ja sopii hyvin esimerkiksi lasten kanssa tehtäväksi. Materiaaliksi käy lähes mikä tahansa lanka käyttötarkoituksesta riippuen. Työhön tarvittavia kehikkoja, kumihimo-levyjä, myydään erikseen, mutta siihen sopii hyvin myös tukevasta pahvista leikattu kiekko.

Tarvikkeet

tukevaa pahvia

kahta eriväristä lanka (itsellä kahta eriväristä sinistä puuvillalankaa)

sakset

avainrengas

kynä ja viivoitin

Leikkaa pahvista halkaisijaltaan n. 20 cm ympyrä. Leikkaa ympyrän keskelle pieni reikä, josta työ mahtuu tulemaan ulos (halkaisijaltaan 4-5 cm). Leikkaa ympyrän reunaan tasaisin välein 32 pientä viiltoa (voit merkitä apuviivat kynän ja viivoittimen avulla).

Leikkaa molemmista langoista neljä 50-70 cm pitkää lankaa eli yhteensä kahdeksan lankaa. Pujota langat pareittain avainrenkaan läpi ja asettele kehikon loviin kuvan osoittamalla tavalla. Aloita punonta siirtämällä ylhäällä oleva, oikeanpuoleinen (vaaleansininen) lanka alas lankojen oikealla puolella olevaan loveen.

Siirrä seuraavaksi alhaalla oleva, vasemmanpuoleisin lanka ylös toisen langan vasemmalle puolelle. Käännä kiekkoa 1/4 kierrosta myötäpäivään ja siirrä ylhäällä oleva, oikeanpuoleinen (tummansininen) lanka alas lankojen oikealla puolella olevaan loveen.

Siirrä sitten alhaalla oleva, vasemmanpuoleisin lanka ylös toisen langan vasemmalle puolelle.  Käännä taas työtä 1/4 kierrosta myötäpäivään. Jatka työtä toistamalla näitä vaiheita, kunnes työ halutun mittainen. Irroita langat kiekosta ja solmi yhteen. Viimeistele työ kiertämällä solmun ympärille apulankaa. Leikkaa hapsut sopivan mittaisiksi.

Vinkki!
- Nyöreistä saa erilaisia variaatioita muuttamalla lankojen lukumäärää ja kiekon lovetuksia. Myös lankoja voi olla useampia erivärisiä.

Virkatut villasukat

Tällaisena aikana, jolloin vietämme pakosti aikaa enemmän kotona, sitä kaipaa itselleen tekemistä (ja osa ihan muutenkin). Jos ihan perinteiset villasukat eivät juuri nyt inspiroi, kokeile näitä virkattavia versioita. Vaikka olemme menossa kohti lämpimämpiä aikoja, tarvitaan silti edelleen villasukkia. Itse käytän villasukkia 85 % vuodesta.

Ohje on mukailtu Novitan virkattujen sukkien ohjeesta, jonka löydät täältä. Olen muokannut silmukkamääriä itselle paremmin sopiviksi.

Tarvikkeet

100 g Novita Seitsemän veljestä Maamme raita -lankaa

koon 3,5-4 sukkapuikot

koon 4 virkkuukoukku

päättelyneula

Luo sukkapuikoille 48 silmukkaa ja jaa silmukat neljälle puikolle (12 silmukkaa joka puikolle). Neulo suljettuna neuleena joustinneuletta kahdeksan kerrosta. Aloita virkkaus: ota ensimmäinen silmukka virkkuukoukulle ja neulo kiinteä silmukka (ks). Virkkaa sitten jokaiseen silmukkaan (s) ks. Jatka virkkaamista spiraalina. Virkkaa ks edellisen kerroksen silmukan takareunaan. Jatka virkkaamista, kunnes varsi on yhteensä kuusi senttimetriä pitkä.

Virkkaa kantalappu seuraavasti: Jatka virkkaamista tasona 24 silmukalla. Tee ks edellisen kerroksen silmukan molempiin reunoihin. Virkkaa tasona yhteensä 12 kertaa. Aloita sitten kavennukset. Virkkaa 16 ks, kavenna 1 ks (virkkaa 2 ks yhteen), käännä työ. Virkkaa 1 ketjusilmukka (kjs) ja 9 ks, kavenna 1 ks, käännä työ. Tee 1 kjs ja virkkaa 9 ks, kavenna 1 ks. Jatka samaan tapaan, kunnes jäljellä on keskimmäiset 10 ks.

Jatka sitten sukkaosaa virkkaamalla jälleen spiraalina. Virkkaa kantapään 9 ks ja sitten kantalapun reunassa jokaisen kerroksen kohdalla ks, jatka sukan päällä niin, että virkkaat ks jokaisen silmukan takareunaan ja virkkaa vielä kantalapun toiseen reunaan ks jokaiseen kerrokseen. Yhteensä työssä on nyt silmukoita 58. Jatka virkkaamista silmukoiden takareunaan.

Aloita kiilakavennukset kantalapun ja sukkaosan vaihtumiskohdassa virkkaamalla 2 ks yhteen joka kerroksella, kunnes työssä on 42 silmukkaa. (Sovita sukkaa ja kavenna lisää tarvittaessa, jotta sukka istuu hyvin jalkaan.) Jatka virkkaamista ilman kavennuksia, kunnes terä on kantapää mukaan lukien n. 21-22 senttimetriä. Terää täytyy virkata pidemmäksi kuin tavallisessa villasukassa, koska kärkikavennukset ovat lyhyemmät kuin neulotussa villasukassa. Eli jos tavallisesti pidät mittana sitä, että pikkuvarvas peittyy ennen kuin aloitat kavennukset, nyt varpaiden täytyy peittyä lähes kokonaan ennen kärkikavennusten aloittamista.

Kavenna kärki seuraavasti.

1. kerros: *virkkaa 3 ks, 2 ks yhteen*, toista *_*.

2. kerros: *virkkaa 2 ks, 2 ks yhteen*, toista *_*.

3. kerros: *virkkaa 1 ks, 2 ks yhteen*, toista *_*.

4. kerros: virkkaa koko kerroksen ajan 2 ks yhteen. 

Katkaise lanka, pujota silmukoiden läpi, kiristä ja päättele langat. Tee toinen sukka samalla tavalla. Höyrytä valmiit sukat kevyesti.

Kissankorvapipo

Vaikka talvea saa edelleen Etelä-Suomessa odotella, neuloin silti tällaisen ihanan lämpimän pipon hyytäviä tuulia vastaan. Lankana käytin samaa Novitan Joki -lankaa, jota käytin jo näissä varrettomissa villasukissa. Joki -lanka on siitä mielenkiintoinen lanka, että se sopii huovutukseen ja huopuu pesukoneessa pestessä. Suosittelenkin siis käsinpesua, jos haluaa välttyä siltä. Tämä pipo on siitä helppo, että koko ajan neulotaan vain joustinneuletta, eikä tarvitse kaventaa/lisätä silmukoita.

Tarvikkeet

100 g Novita Joki -lankaa

koon 4-5 sukkapuikot käsialan mukaan

virkkuukoukku kokoa 5
neula

Luo puikoille 88 silmukkaa ja jaa silmukat neljälle puikolle (22 silmukkaa joka puikolle). Neulo suljettuna neuleena 2 oikein, 2 nurin-joustinneuletta koko ajan, kunnes pipo on riittävän korkea (n. 20-25 cm). Jos haluat kääntää reunan kaksinkerroin, neulo piposta hieman korkeampi. Päättele reuna joustavasti. Virkkaa reuna kiinni ja päättele langat. Höyrytä kevyesti.

Neulontavinkki: Joustava päättely

Joustavaan päättelyyn on ainakin kaksi erilaista tapaa, ja tämän tavan olen kokenut itselle paremmaksi. Tämän havainnollistavan videon löysin Käsityöelämää-blogista. Langankierron suunta riippuu siitä, kumpaa silmukkaa (oikeaa vai nurjaa) olet neulomassa. Oikean silmukan eteen tulee langankierto takaa eteen ja nurjan eteen edestä taakse (=langankierto lähtee samasta suunnasta kuin neulottava silmukka).

Oikea silmukka

- Puikolla on yksi neulottu silmukka, tee seuraavaksi langankierto niin, että lanka kiertää puikon takaa eteen.

- Neulo seuraava puikolla oleva oikea silmukka oikein.

- Vedä puikolla odottava silmukka ja langankierto vasta neulotun silmukan yli.

Nurja silmukka

- Puikolla on yksi neulottu silmukka, tee langankierto niin, että lanka kiertää puikon edestä taakse.

- Neulo seuraava nurja silmukka nurin.

- Vedä puikolla odottava silmukka ja langankierto vasta neulotun silmukan yli.

Näin neuloen päätellään koko reuna, kunnes silmukat loppuvat. Lanka katkaistaan ja vedetään viimeisen silmukan läpi.


Psst. Muistathan Kysymyksiä ja vastauksia? -postaukseni! Sen löydät täältä. Kaikenlaiset kysymykset ovat erittäin tervetulleita.

Koiran purunaru

Tässä helppo ja yksinkertainen ohje, jolla teet koirasi tai ystäväsi koiran onnelliseksi. Itse tehty purunaru. Hyödynsin tähän vanhat farkkuni, joihin oli tullut reikä. Farkku on kankaana kestävää, mikä on hyvä tällaisessa lelussa, jota paljon vedetään. Pidempi naru on 60 cm pitkä ja lyhyempi 30 cm.

Tarvikkeet

vanhat farkut

viivotin/mittanauha

sakset

maalarinteippiä

ompelulankaa

ompelukone

Katkaise puntti haarasauman korkeudelta. Pidempään naruun tarvitaan n. 80 cm pitkät kangassuikaleet ja lyhyempään n. 50 cm pitkät. Leikkaa farkkujen punteista saumat pois. Voit halutessasi leikata puntista tasalevyisen, mutta itse käytin puntin sinällään, jolloin kangas oli lahkeesta 15 cm leveä ja ylhäältä reiden kohdalta 21 cm leveä. Jaa kangas kolmeen osaan pituussuunnassa. Jos suikaleesi ovat erilevyiset ylhäältä ja alhaalta, älä letitä kaikkia suikaleita samoin päin, vaan käännä yksi suikaleista niin, että leveämpi pää on erisuuntaan kuin kaksi muuta. Tällöin narusta tulee tasapaksu ja kestävämpi.

Kiinnitä suikaleet maalarinteipillä pöytään tai lattiaan. Jätä pieni häntä, jotta palmikko on helpompi päätellä ja ommella kiinni. Palmikoi naru ja jätä myös lopetukseen pienet pätkät vapaaksi. Päättele palmikon päät ompelemalla ompelukoneella edestakaisin.

Itse tehty huolisyöppö

Etsin pitkään hyvälle ystävälleni joululahjaa, kunnes bongasin tämän idean internetin ihmeellisestä maailmasta. Käsitin, että huolisyöpöt ovat maailmalla suosittuja lasten pehmoleluja? Niillä on vetoketjusta ommeltu suu, jonka sisään voi piilottaa omat huolensa. Ihastuin ideaan, mutta halusin tuoda siihen vielä jotain omaa ekstraa ja ommella syöpön itse. Valmiita kaavoja/mittoja/ohjeita on hyvin minimaalisesti, joten tässä projektissa sain käyttää omaa luovuuttani. Ompeluohjeiden pohjana olen käyttänyt tätä. Oman syöppöni valmis vartalon koko on 20 cm x 30 cm (leveys x korkeus). Korvat ovat 4 cm x 8 cm sekä kädet ja jalat 5 cm x 10 cm. Taskupussin koko on 20 cm x 12 cm.

Tarvikkeet

haluamaasi (pehmeää) kangasta vartaloon

haluamaasi kangasta korviin, käsiin ja jalkoihin

kangasta taskupussiin 

20 cm vetoketju

kaksi nappia silmiksi
vanua tai muuta täytettä

sakset

ompelulankaa

ompelukone

ompeluneula

Aloita piirtämällä kaavat. Takakappale on yksi kokonainen osa. Etukappale luodaan kahdesta osasta, joiden välissä on vetoketju. Oman etukappaleeni yläosa on 12 cm korkea ja alaosa 18 cm korkea. Kun sinulla on kaikki tarvittavat kaavat, kiinnitä ne kankaiden nurjalle puolelle. Jos teet korvia kolme, tarvitset paloja kuusi. Käsiin ja jalkoihin tarvitsee yhteensä kahdeksan palaa. Piirrä yhden senttimetrin saumavarat. Leikkaa osat.

Kiinnitä taskupussin takakappale ja huolisyöpön yläetukappale vetoketjun yläreunaan. Vetoketju jää kankaiden väliin. Harsi tarvittaessa ja ompele kiinni.

Kiinnitä taskupussin etukappale ja syöpön alaetukappale vetoketjun alareunaan. Vetoketju jää jälleen kankaiden väliin. Harsi tarvittaessa ja ompele kiinni. Näin etukappale on koottu.

Ompele korvat, kädet ja jalat oikeat puolet vastakkain. Käännä oikeinpäin ja täytä.

Kiinnitä täytetyt korvat, kädet ja jalat syöpön etu- ja takakappaleiden väliin niin, että ne osoittavat syöpön keskelle. Etu- ja takakappaleet tulevat oikeat puolet vastakkain. Harsi tarvittaessa ja ompele kiinni. Vetoketju kannattaa olla puoleen väliin asti auki, jotta huolisyöpön saa auki ja käännettyä ympäri. Käännä huolisyöppö taskupussin kautta ympäri.

Täytä syöppö ja ompele taskupussi kokoon. Ompele napit silmiksi.

Vinkit

- Itse koin helpommaksi ennen ompelua harsia sekä vetoketjun että koko syöpön kasaan, jolloin ompelu oli helpompaa kuin pelkillä nuppineuloilla. Se on totta kai aikaavievää, mutta niinhän se on purkaminenkin.

- Silmät voi kiinnittää myös ennen syöpön kokoonompelua, mutta niiden paikan hahmottaminen oli ainakin minulle helpompaa vasta valmiiseen syöppöön.

- Pakettiin voi liittää mukaan "ohjeet" syöpön käytöstä.

Kestovanulaput

Joulun pikkuhiljaa kolkutellessa ovelle jaan loistavan joululahjavinkin. Ympäristötekona olen alkanut käyttämään tavallisten vanulappujen sijaan kestovanulappuja. Niitä voi käyttää kaikenlaisessa ihon puhdistuksessa ja hoidossa, myös puhdistustuotteiden kanssa. Ja mikä parasta, niiden valmistaminen itse on varsin yksinkertaista.

Tarvikkeet

vanha froteepyyhe

vanulappu malliksi

sakset

ompelulankaa

ompelukone/saumuri

(jotakin kuviollista kangasta)

Leikkaa pyyhkeestä tavallisen vanulapun tai haluamasi kokoisia ympyröitä. Huolittele ympyröiden reunat ompelukoneella siksakilla tai saumurilla. Jos haluat lappuihin hieman jännittävyyttä, leikkaa jostakin kuviollisesta kankaasta samankokoinen ympyrä ja huolittele kappaleet yhteen.

Kestovanulaput voi pestä käytettävästä kankaasta riippuen joko 40 tai 60 asteessa. Pesukoneessa pestessä kannattaa käyttää pesupussia, jotteivat laput tuki pesukoneen nukkasihtiä. Kun lapuista huuhtelee heti käytön jälkeen suurimman lian pois, ne lähtevät paremmin puhtaaksi.

Yhdelle henkilölle tarvitaan 10-20 lappua, jottei niitä tarvitse olla koko ajan pyykkäämässä. Pakkaa kestovanulaput kauniiseen purkkiin tai minigrip-pussiin ja liitä mukaan hoito-ohjeet.

Varrettomat villasukat

Syyskylmien saapuessa alkaa jälleen kaipaamaan villasukkia. Ihastuin tähän ideaan varrettomista/nilkkapituisista villasukista selatessani käsityökirjoja. Idea on jo muutamia vuosia vanha, mutta edelleen hauska ja toimiva. Omissa sukissani hieman erilaista jujua tuo liukuvärjätty lanka, muutoin ne neulotaan samalla tavalla kuin tavalliset villasukat.

Tarvikkeet

150 g Novita Joki -lankaa

koon 4 sukkapuikot (tai oman käsialan mukaan)

neula

Luo sukkapuikoille 48 silmukkaa ja jaa silmukat neljälle puikolle (joka puikolle 12 silmukkaa). Neulo suljettuna neuleena kahdeksan kerrosta joustinneuletta.

Aloita kantatilkku neulomalla 1. puikon silmukat 4. puikolle. Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ, nosta 1. silmukka neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Käännä työ, *nosta 1. silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka*, toista kerroksen loppuun. Toista näitä kerroksia 12 kertaa eli työhösi tulee yhteensä 24 kerrosta. Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita kantapohjan kavennukset.

Jatka kantapohjassa samaa vahvistettua neuletta kuten aiemmin. Neulo työn oikeasta reunasta, kunnes vasemmalla puikolla on jäljellä yhdeksän silmukkaa. Tee ylivetokavennus ja käännä työ. Nosta 1. silmukka neulomatta, neulo kuusi silmukkaa nurin ja neulo kaksi seuraavaa silmukkaa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1. silmukka neulomatta, neulo, kunnes vasemmalla puikolla on kahdeksan silmukkaa jäljellä ja tee ylivetokavennus. Jatka näin, kunnes sivusilmukat loppuvat. Keskisilmukat eli kahdeksan silmukan ryhmä pysyvät samana koko ajan. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun silmukat kahdelle puikolle. Poimi lisäksi puikoille molemmista kantalapun reunoista 12 silmukkaa ja lisäksi yksi silmukka puikkojen välistä (yhteensä 17 silmukkaa). Neulo kantalapun reunoista poimitut silmukat ensimmäisellä kerroksella kiertäen oikein. Työssä on nyt 58 silmukkaa.

Neulo kiilakavennukset seuraavasti: Neulo 1. puikon lopussa kaksi silmukkaa yhteen ja 4. puikon alussa kaksi ensimmäistä silmukkaa ylivetäen yhteen. Neulo yksi välikerros, tee kavennukset, neulo kaksi välikerrosta, tee kavennukset, neulo kolme välikerrosta, tee kavennukset, neulo neljä välikerrosta ja tee viimeiset kavennukset. Nyt työssä on 48 silmukkaa.

Jatka sileää neuletta, kunnes pikkuvarvas peittyy (pohjan pituus on n. 20 cm).

Aloita kärkikavennukset. Neulo jokaisen puikon keskellä ja lopussa kaksi silmukkaa yhteen (neulo neljä silmukkaa, kaksi silmukkaa yhteen, neulo neljä silmukkaa, kaksi silmukkaa yhteen). Neulo neljä välikerrosta. Neulo taas jokaisen puikon keskellä ja lopussa kaksi silmukkaa yhteen (neulo kolme silmukkaa, kaksi silmukkaa yhteen, neulo kolme silmukkaa, kaksi silmukkaa yhteen). Neulo kolme välikerrosta. Jatka näin, kunnes jokaisella puikolla on kaksi silmukkaa. Välikerrosten määrä on sama kuin kavennettujen silmukoiden välissä olevien silmukoiden määrä. Katkaise lanka, pujota se jäljelle jääneiden silmukoiden läpi neulalla ja päättele. Neulo toinen sukka samoin. Höyrytä kevyesti.

Vinkit

- Novitan Joki -langalla on puikkosuositus 5. Laske oman käsialasi mukaan itsellesi sopivat puikot. Minulla on hieman löysä käsiala, joten käytin pienempiä puikkoja.

- Joki -lanka on huovutukseen soveltuvaa ja se huopuu pesukoneessa pestynä. Valmiit sukat kannattaa pestä käsin, jos haluaa välttää huopumisen.

- Itse suosin villasukissa vahvennettua kantapäätä, koska se kestää kulutusta paremmin. Kantapään voi tehdä myös sileällä neuleella. Neulo oikealla puolella oikeaa ja nurjalla nurjaa. Nosta kerroksen ensimmäinen silmukka aina neulomatta. Neulo kantalappu muutoin samalla tavalla.

Savityökurssin satoa

Olen nyt saanut savityökurssini valmiit työt kotiin ja kuten lupailin, laitan niistä muutaman kuvan tänne. Kurssilla käytetty savi on korkeapolttoista valkosavea, joka soveltuu hyvin astioihin, koska se kestää astianpesukonetta ja uunia. Toisaalta esimerkiksi istutusruukkuihin se ei sovellu, koska kasvin kasteluvesi ei pääse "haihtumaan" mullan ja ruukun välistä, jolloin savi alkaa pikkuhiljaa hajota ja mätäntyä. Korkeapolttoinen savi on keramiikkaa ja näin ollen ongelmajätettä; sitä ei saa laittaa lasinkeräysastiaan tai sekajätteeseen.

Tuosta vaaleanpunareunuksisesta astiasta oli ensin tarkoitus tulla eräälle kaktukselleni suojaruukku, mutta sattuneesta syystä en sitä voi siihen nyt käyttää. Täytyy keksiä sille jokin muu käyttötarkoitus.

Etualalla oleva muna on kurssimme ensimmäinen työ, jossa harjoittelimme saven työstämistä. Muna on ontto, jottei se olisi räjähtänyt uunissa.

Takana oleva kuppi on uusi teemukini. En yleensäkään pidä mukeista korvasta kiinni, joten en tähän malliin kiinnittänyt sitä ollenkaan.

Vasemmalla olevat lautaset ovat saaneet innoituksensa pipareista. Saven maalaamisen käytetty maali (enkooppi) oli ruskeanmusta, mistä johtuu melko tummanpuhuva väritys.

Oikealla oleva koriste-esine on tällainen "kohotaulu" eli reliefi. Ja sen takana oleva pieni patsas muistuttaa kahta rakasta, jo edesmennyttä lemmikkikissaamme.  Myös tämä on sisältä ontto, jotta se kesti polttamisen.

Suosikkityöni oli ehdottomasti tämä kissa, ja sen jälkeen muki ja pieni ruukku. Melko paljon sain aikaiseksi siinä ensimmäisessä 10 tunnissa, jonka aikana työt muotoiltiin. Sen jälkeen ne jätettiin kuivumaan viikoksi huoneenlämpöön ja opettaja raakapoltti työt ennen seuraavaa kertaa, jolloin niihin levitettiin päälle lasite. Lasituspolton jälkeen työt olivat valmiit.

Tykkäsin kovasti tuosta kurssista ja aion mennä uudelleenkin, jos sellainen järjestetään. Kurssi oli tarkoitettu kaikentasoisille tekijöille, ja oli kyllä hienoa seurata kokeneempien työskentelyä ja ihastella heidän valmiita töitään. Niistä sai myös valtavasti uutta inspiraatiota.

Ensimmäinen villapaitani

Villapaidan neulominen on ollut pitkäaikainen haaveeni ja minulla on ollut langat ostettuna valmiiksi jo useamman vuoden ajan. Vuodenaikaan nähden olen ehkä hieman myöhässä käsityöni kanssa, mutta ehdinpä vielä hetken käyttää sitä.

Valitsin ensimmäiseksi mallikseni helpon version, vaikka olenkin melko kokenut neuloja. Pohjana käytin tätä ohjetta. Työ on simppeli, koska siihen ei tule sivusaumoja ollenkaan, vaan paitaosa ommellaan suljettuna neuleena aina kainaloihin asti. Paita on ihanan ilmava ja "muodoton", koska sitä ei tarvitse kaventaa/leventää missään kohtaa. Koska käytössäni oli erilainen lanka, täytyi minun muokata ohjetta siihen sopivaksi. Tykkään myös resoreista, joten tein omaan paitaani ohjetta leveämmät joustinneuleet. Ja pidemmät hihat.

Tarvikkeet

600 g Novitan Seitsemän veljestä -lankaa

koon 4 pyöröpuikot (pituus 60 cm)

koon 4 neulepuikot (pituus 35 cm)

koon 4 sukkapuikot

neula

Luo pyöröpuikoille n. 160 silmukkaa käsialastasi riippuen (katso vinkki) ja neulo joustinneuletta *2 oikein, 2 nurin* 4 cm. Neulo sen jälkeen sileää neuletta n. 40 cm kainaloihin asti. Jaa puolet silmukoista neulepuikoille ja aloita takakappaleen neulominen. Neulo sileää neuletta n. 18 cm ja päättele sitten 30 keskimmäistä silmukkaa pääntietä varten. Neulo 4 cm sileää neuletta kummankin puolen pääntietä ja päättele hartian silmukat.

Neulo seuraavaksi etukappale. Neulo sileää neuletta n. 16 cm ja päättele jälleen keskimmäiset 30 silmukkaa. Neulo sen jälkeen 6 cm sileää neuletta kummankin puolen pääntietä ja päättele hartian silmukat. Neuloessa kannattaa olla tarkkana sen suhteen, että etu- ja takakappaleista tulee yhtä pitkät (minun paidassani 22 cm kainaloista).

Tee hihat. Luo sukkapuikoille 35 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle (8+10+8+9). Neulo joustinneuletta *2 oikein, 2 nurin* 4 cm. Neulo sen jälkeen yksi kerros sileää ja lisää seuraavalla kerroksella työhön kaksi silmukkaa, yksi silmukka kerroksen alussa ja yksi kerroksen lopussa. Lisää sen jälkeen silmukoita samalla tavalla joka 8. kerros, kunnes hihan pituus on 45 cm. Lisää tämän jälkeen silmukoita joka 6. kerros yhteensä kolme kertaa. Tee viimeiset lisäykset joka 4. kerros yhteensä neljä kertaa. Päättele silmukat. Tee toinen hiha samalla tavalla. Hihani ovat 65 cm pitkät ja kainola-aukkoihin sopivat eli 21 cm leveät yläosastaan.

Päättele kaikki langat. Silmukoi molemmat olkasaumat yhteen (katso vinkki). Poimi pääntieltä etu- ja takakappaleen yhteensä 60 silmukkaa ja hartiaosien silmukat pyöröpuikoille. Neulo joustinneuletta *2 oikein, 2 nurin* 3 cm ja päättele neulos joustavasti (katso vinkki), päättele langat. Silmukoi hihat kainaloaukkoihin ja viimeistele työ höyryttämällä se kevyesti.

Vinkit

- Aloitussilmukoiden määrä riippuu käsialastasi; siitä miten löysää tai kireää neulosta neulot. Seitsemän veljeksen neuletiheydeksi on annettu 10 cm = leveys 18 silmukkaa, korkeus 26 kerrosta, mistä pystyy laskemaan oman silmukkamäärän.
- Resorista tulee kauniimpi ja napakampi, jos neulot oikeat silmukat niiden takareunoista.
- Hihoja tehdessä on helpointa pysyä kerroksissa ja lisäyksissä kartalla merkkaamalla ne paperiin tavallisella tukkimiehen kirjanpidolla. Lisäykset voi merkata esimerkiksi erivärisellä kynällä tai paksummalla viivalla.

- Koska tämä on ensimmäinen villapaitani, en tiennyt, miten yhdistää olka- ja hihasaumat nätisti. Käytin apuna kahta tutoriaalia: olkasaumat ja hihojen kiinnitys.

- Jotta pääntiestä ei tule kiristävä, se täytyy päätellä joustavalla päättelyllä. Siihen käytin ohjeena tätä.